torstai 22. helmikuuta 2018

Kylvöt aloitettu!

Minä aloitin esikasvatukset toissapäivänä. Aloitin mielestäni aika hillitysti, sillä kylvin vain harjaneilikan siemeniä ja niitäkin vain yhteensä kuuteen kennoon. Tarkoitukseni on jättää jokaiseen kasvamaan kaksi tainta ja poistaa niistä lopulta huonompi yksilö. Saattaa kuitenkin olla, että siirrän lopulta heikommankin taimen omaan ruukkuunsa. Onhan kuusi tainta ehkä turhan vähän..

Kennostossa on toistaiseksi tilaa vielä monille siemenille.
Löysin harjaneilikan esikasvatuksesta pikaisella etsinnällä kovin vähäisesti tietoa. Oletko sinä koskaan kasvattanut harjaneilikkaa siemenestä? Kuulisin siitä mielelläni kokemuksia.

Seuraavaksi kylvän varmaan kelloköynnöksen siemenet. Siitä minulta on joitain vuosia takaperin hyviä kasvatuskokemuksia, ja odotankin sen kasvatusta innolla.

Kelloköynnöksen upea syysväri lokakuussa 2015
Kelloköynnöksen jälkeen taidan kylvää kukkakaalia. Viime vuonna sen esikasvatus epäonnistui. Todennäköisesti tapoin taimet liikakastelulla. Toivotaan tälle vuodelle parempaa menestystä! Olisi ihanaa päästä syömään itse kasvatettua kukkakaalia.

Jahka kevät etenee, tämä taso täyttynee pienistä taimista..
Mitä kaikkea sinä olet jo kylvänyt?

tiistai 20. helmikuuta 2018

Koko perheen omenaletut

Tein nuorimmaistamme ajatellen Vauva-lehden helmikuun 2018 numerosta napatun reseptin mukaan omenalettuja, jotka ovat maidottomia ja sokerittomia, ja sopivat näin ollen sormiruokailemaan opetteleville pienokaisille. Herkullisen makunsa ansiosta (etenkin hunajalla ja marjoilla höystettynä) nämä maistuvat myös isommille lapsille ja aikuisille.

Koko perheen omenaletut


1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita
1/4 tl leivinjauhetta
1/4 tl kanelia
1/4 tl kardemummaa
 1 muna
1 dl kauramaitoa
1 rkl öljyä
2-3 omenaa

Sekoita jauhot, hiutaleet, leivinjauhe, kaneli ja kardemumma keskenään. Sekoita toisessa kulhossa muna, kauramaito ja öljy. Yhdistä seokset. Kuori omenat ja leikkaa niistä noin 0,5 cm paksuja siivuja. Dippaa omenasiivut taikinassa ja paista pannulla öljyssä molemmilta puolilta kullanruskeiksi.

Yksinkertaista, mutta herkullista
-etenkin itsepoimittujen luonnonmarjojen kera

maanantai 19. helmikuuta 2018

Tulppaanikausi on täällä!

Tulppaanit, nuo ihanat kevään airuet! Viime viikolla vietimme tyttäreni syntymäpäiviä. Ihana ystäväni toi meille kauniin tulppaanikimpun. Lisäksi sisälle unohtamani ruukun tulppaanit ovat puhjenneet kukkaan. Meillä nautitaan siis tulppaanien loistosta sekä maljakossa että ruukussa.

Helmikuu on tulppaanien aikaa.
'Pretty in Pink' -sekoituksen tulppaani
Tulppaaneissa on niin herkullisia värejä.
Ihanat nuput
Ruukkutulppaanien seasta pilkistää krookuksen 'Vanguard' versoja.
Minun elämäni on ollut, ja tulee edelleen olemaan, kovin kiireistä. Ihan kiva niin, sillä kiireni ovat mukavaa sorttia: viime viikolla järjesteltiin ja juhlittiin tyttäreni 3-vuotissynttäreitä, ensi viikolla on jälleen yhdet synttärit, ja lisäksi olen aloitellut uutta työtä. Työ on onneksi sellainen, että pystyn edelleen hoitamaan lapsia kotona ja tekemään töitä silloin kuin haluan ja sen verran kuin haluan. Vaikka kiireni siis ovatkin mukavia, en valitettavasti ehdi kirjoittelemaan tänne niin usein kuin haluaisin. Hiljaisuudestani huolimatta olen kyllä lukenut muiden ihania blogeja, vain kommentointi on jäänyt vähemmälle. Toivottavasti kevään myötä aikani riittää paremmin myös kirjoittamiseen!

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

torstai 8. helmikuuta 2018

Kasvilamppuja ja heräteostoksia

Tuulikki vihjaisi Kukkia ja koukeroita -blogissaan Airamin kasvilampusta. Menin etsimään kyseistä lamppua Hankkijalta. Ihan vastaavaa lamppua en löytänyt, mutta päädyin ostamaan kaksi kappaletta Nelson Gardenin kasvilamppua, jotka käyvät kätevästi vanhaan jalkalamppuuni.

Tällaisiin lamppuihin päädyin.
 En ole ennen käyttänyt kasvivaloja, joten toivotaan, että ostamani lamput oikeasti toimivat! Niitä taitaa olla aika paljon erilaisia, osa varmaan toimii paremmin kuin toiset. Rehellisesti sanottuna en ole niihin juurikaan perehtynyt. Mutta kokeillaan nyt näitä! Ensimmäiset siemenet ehdin toivon mukaan kylvämään tämän viikonlopun aikana.

Lähden harvoin Hankkijalta kotiin ilman heräteostoksia. Tälläkin kertaa mukaan tarttui pari ylimääräistä juttua.

Tämä kaunis orkidea maksoi ainoastaan viisi euroa.
Eihän tuota kaunotarta voinut vastustaa, kun hinta oli vain vaivaisen vitosen! Olen jo pidemmän aikaa haaveillut orkideasta. En ole viitsinyt sellaista ostaa, niistä kun saa yleensä pulittaa yli kympin, enkä ole lainkaan varma, saanko niitä pysymään hengissä. Kaikki hyväksi koetut orkidean hoitovinkit otetaan ilolla vastaan!

Toinen heräteostoni löytyikin sitten siemenosastolta. Monet bloggaajat ovat tänä keväänä esitelleet houkuttavia tomaatinsiemen hankintojaan tai kertoneet tomaattihaaveistaan. Minä olen joinain vuosina kokeillut tomaatin kasvatusta valmiista taimista vanhempieni pihassa, mutta sato on ollut aika surkeaa. Tomaatteja on kyllä tullut, mutta suurin osa on jäänyt vihreiksi. Välillä ajattelin, että jätän tomaattien kasvatuksen suosiolla muille. Mutta, mutta, nyt minä sitten läksin kaupasta onnesta kihisten tomaatinsiemenpussi mukanani.

Lajikkeeksi valikoitui Maatiaiskanasen kehuma 'Tigerella'.
Minulla ei ole kasvihuonetta, joten tarvitsin lajikkeen, jota voi kasvattaa myös ulkona. 'Tigerella'n pitäisi pärjätä ulkona suotuisalla paikalla. Toivotaan, että pihani olosuhteet ovat sille otolliset! Jos tomaatin kasvatukseni nyt onnistuu, saatan ensi vuonna kokeilla useampaakin lajiketta..

Kaunista loppuviikkoa!

tiistai 6. helmikuuta 2018

Iloinen vahinko

Olin pari viikkoa reissussa lasten kanssa. Ensin menimme vanhempieni luo, siitä Rovaniemelle ja paluumatkalla olimme vielä hetken vanhempieni luona. Reissu toi mukavaa vaihtelua arkeen. Tällä kertaa kamera pysytteli kuitenkin enimmäkseen laukussa ja keskityin katsomaan maailmaa ihan omin silmin. Niinpä en ala kirjoittamaan mitään ihmeempää matkakertomusta, pelkkä teksti ilman kuvia olisi ehkä hiukan kuivaa luettavaa.

Muutaman kuvan nappasin kuitenkin potkuriajelulta vanhempieni luota. Nämä kuvat on siis Savosta.

Aurinko paistoi pilvien lomasta.
Metsätiellä potkuri luisti ja sielu lepäsi.
Auringonvalo siivilöityi kauniisti oksien lävitse.
Harmittelin aiemmin kuusikuvieni vähäistä määrä.
Tästä kuvasta kuusia ei ainakaan puutu!
Tie oli yhdestä kohtaa aivan jäässä. Jää oli lumen suloisesti puuteroima.
Sitten otsikon lupailemaan iloiseen vahinkoon. Kotiin palattuani löysin kauhukseni työhuoneeni lattialta unohtuneen kukkaruukun. Ennen reissua olin peitellyt varaston sipulikukkaistutukset havuilla, mutta yksi ruukku jäi ilman peitettä, joten toin sen hetkeksi sisälle kehitelläkseni sille jonkin suojan. Kuten arvata saattaa, unohdin ruukun niille sijoilleen. Tältä se näytti vietettyään työhuoneessa kaksi viikkoa:

Työhuoneen lattialla, katseilta piilossa, tapahtui kasvun ihme.
Istutin ruukkuun syksyllä tulppaanisekoitusta 'Pretty in Pink' ja krookusta 'Vanguard'. Jos en ihan väärässä ole, niin nuo esiin tulleet versot kuuluvat tulppaaneille. Versot venyvät pituutta vauhdilla, niiden kasvun melkein kuulee. Ihanaa seurata niiden kehitystä ja odottaa ensimmäisiä nuppuja..

Muuten on vielä kovin talvista. Pakkasta on kymmenisen astetta, lunta isot kinokset ja uuttakin satoi päivällä hiljakseen. Tammikuu meni kuitenkin niin nopeasti ohi, etten edes ehtinyt aloittamaan uutta kylvökautta. Sehän tarkoittaa, että helmikuu menee sitäkin nopeammin ohi, onhan päiviä vähemmän, ja ne vähäisetkin kuluvat lennokkaasti siemenpusseja rapistellessa ja tyttären synttäreitä juhliessa. Eipä aikaakaan niin ollaan maaliskuussa. Se tuo tullessaan toivon lumien sulamisesta ja mullan kuopsutteluun pääsystä..

Huoletonta helmikuuta, ihanat lukijani!