perjantai 24. maaliskuuta 2017

Kasvimaasuunnitelma

Tekisi mieli jo päästä kylvämään lisää, mutta olen vakaasti päättänyt, että teen seuraavat kylvöt vasta huhtikuussa. Omaa pihaakaan ei voi vielä suuremmin suunnitella, sillä haluan ensin nähdä, mitä kaikkea siellä kasvaa ennestään. Mielekkään tekemisen puuttuessa meinaa välillä iskeä turhautuminen.

Sitten silmiini sattui Sadun kasvimaasuunnitelma ja päätin tehdä suunnitelman vanhempieni kasvimaalle. Omaan pihaamme meillä ei ainakaan toistaiseksi ole aikomusta perustaa hyötymaata. Mansikan ja yrttien kasvattaminen ruukussa saanee meidän osalta riittää.

Yleensä olemme kylväneet vanhempieni kasvimaalle lähinnä hernettä ja porkkanaa. Ihan hyvin ne ovat kasvaneet samoilla paikoilla vuodesta toiseen, mutta päätin nyt kokeilla viljelykiertoa. Toisaalta kasvivalinnatkin näyttävät tänä vuonna melko erilaisilta kuin yleensä. Hernettä emme kylvä kasvimaalle lainkaan, sillä suunnitelmissa siintää kokonainen hernepelto.

Ensimmäiset siemenhankinnat.
Hankin alkuun Exotic Gardenilta luomuporkkanan 'White Satin', luomukukkakaalin 'Snowball' sekä kaskinauriin 'Enon kanta' siemeniä. Lisäksi vanhoista varastoista löytyi ruusukaalin 'Groninger' ja parsakaalin 'Calabrese' siemeniä, joiden itämisestä en tosin menisi takuuseen.

Tutustuin Hyötykasviyhdistyksen sivuilla kumppanuuskasveihin. Sopivat kumppanuuskasvit edistävät toistensa kasvua, toimivat tuulensuojana tai vähentävät tuholaisten aiheuttamaa vahinkoa. Selvisi, että porkkanalle hyviä vierustovereita ovat muun muassa kaalit, salaatti ja tomaatti. Kaalit pitävät esimerkiksi porkkanasta, salaatista ja samettikukasta. Nauris taas viihtyy vaikkapa salaatin ja tomaatin kanssa. Pyörittelin näitä tovin mielessäni ja tulin lopulta siihen tulokseen, että tarvitsemme ehdottomasti vielä salaatinsiemeniä. Harkitsin myös tomaattia, mutta se on listan mukaan huono naapuri kaalille, joten päätin hylätä sen heti alkuunsa.

Tämän salaatin väri hurmasi minut.
Lidlistä sattui löytymään hauskaa punasävyistä lehtisalaattia 'Lollo Rossa'. Päätin ottaa sen kokeiluun. Aiemmin olen kasvattanut salaattia vain ruukussa.

Pitäähän kasvimaalla olla kukkiakin -vihdoin!
 Minulla ei ole ollut tapana kylvää kasvimaalle kukkia, vaikka olenkin pitkään tiennyt, että esimerkiksi samettikukista ja kehäkukista on siellä hyötyä. Nyt päätin vihdoin ja viimein ottaa ne käyttöön. Kuulemma erityisesti kaali hyötyy samettikukan seurasta, sillä se torjuu kaaliperhosia. Ostin siis kahta eri ryhmäsamettikukkaa 'Orange Flame' ja 'Bolero' sekä kehäkukkaa 'Fiesta Gitana'. Vielä on vähän arvoitus, miten sijoittelen nämä kasvimaalle, mutta eiköhän niille löydy paikkansa.

Suunnitelma näyttää nyt tältä.
Kasvimaa on kooltaan noin 2 m x 2,5 m. Mielestäni on yksinkertaisinta, kun kasvit on sijoiteltu riveittäin. Jaoin nauriin, salaatin ja porkkanan riveistä palaset kaaleja varten, koska minulla on useaa eri kaalilajia ja ne myös vaativat ison kasvualan. Jatkossa olisi tarkoitus, että jokainen rivi olisi vain yhden kasvin käytössä ja niiden paikat vaihtuisivat vuosittain.

Seuraavaksi alankin suunnitella uutta kukkapenkkiä vanhempieni pihaan. Äitini pitää kirkkaista väreistä, erityisesti punaisesta ja keltaisesta. Itse olen enemmän hempeiden pastellisävyjen ystävä, mutta välillä on hauska suunnitella jotain ihan erilaista. On ehkä jopa helpompaa suunnitella toiselle kuin itselle, koska omaan puutarhaan tahtoisi kaikki mahdolliset suosikkikasvinsa, mutta toisen pihaan pystyy rajaamaan sopivan määrän yhteensopivia kasveja.

Mitä suunnitelmia teillä on kasvimaalle ensi kesäksi? Menettekö vanhalla tutulla suunnitelmalla vai onko luvassa aivan uusia lajikokeiluja?

Aurinkoista viikonloppua jokaiselle!

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kevättä ilmassa

Vaikka tänään onkin ollut niin pakkasta kuin pientä lumisadettakin, on ulkona selvästi havaittavissa kevään tulo. Linnut laulavat ja sieltä täältä lumen alta pilkistää ruskeaa maata ja jopa hiukan jotain vihertävääkin.

Pajunkissat -ensimmäinen kevään merkki!
 Noin viikko sitten lenkillä törmäsin pajunkissoihinkin. Kevät on siis selvästi täällä!

Erityisellä innolla olen seuranut kotipihani lumien sulamista. Ensimmäisenä lumi lähti sulamaan aivan seinän vierestä paljastaen niin laatoitusta kuin kukkapenkkiäkin. Sen jälkeen lumi on ruennut pikkuhiljaa sulamaan myös puiden alta. Keskellä pihaa on sen sijaan vielä arviolta puolisen metrinen lumikerros.

Ensimmäisenä lumi suli seinän vierestä.
Laatoitus tulee päivä päivältä enemmän ja enemmän esiin. Yllä oleva kuva taitaa olla viikon vanha, nyt laattoja näkyy jo hyvän matkaa toista riviä. Pian pääsee hakemaan puutarhakalusteet varastosta ja nauttimaan kevään ensimmäsen teekupillisen pihalla. Tai itseasiassa omalta kohdaltani aivan ensimmäisen teekupillisen ikinä tällä pihalla! Kun nyt vaan kevät ei enää ottaisi takapakkia..

Lumen alta on paljastunut myös kukkapenkkiä.
Seinän vierustalla on edellisen asukkaan hyvin hoidetun oloinen kukkapenkki. Aiemmasta kirjoituksestani löytyy samaisesta kukkapenkistä kuva viime kesältä. Tuossa kasvanee siis ainakin syysleimua. Etualan kasvia en tunnista, sillä en ole nähnyt sitä kukkivana. Mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea kevät ja kesä paljastavat, onhan tuleva kesä meille ensimmäinen tämän kodin asukkaina!

Kukkapenkistä löytyi jotain vihertävääkin..

Tällaisia hauskannäköisiä lehtiä bongasin ensimmäisenä.
Yhden kasvin juurelta puskee jotain punavihreää.
Pikkuruinen lehti pyrkimässä kohti aurinkoa.
Vaikka osa näistä vihreistä keväänmerkeistä voi hyvinkin kuulua rikkaruohoille, iloitsen niistä kaikista sydämeni pohjasta. Nehän viestivät keväästä ja siitä, että ihan kohta pääsee pihalle upottamaan sormet multaan!

Olin viikonloppuna perheeni kanssa mieheni järjestämällä ihanalla yllätysreissulla Porvoossa. Stressaavan alkuvuoden jälkeen lomamatka olikin paikallaan. Olo on reissun jäljiltä sekä rentoutunut että virkistynyt, ja nyt jaksaa taas ahertaa arjessa!

Vanhaa Porvoota.
Porvoossa kevät oli jo huomattavasti pidemmällä kuin täällä koti-Savossa, mutta kesää kohti mennään niin siellä kuin täälläkin!

Hyvää alkanutta viikkoa ja keväisiä päiviä kaikille lukijoille! 
Minä taidan seuraavaksi ryhtyä koulimaan turhankin pitkiksi hujahtaneet kukkakaalin taimet..

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Uusia kasveja

Kevättä alkaa olla ilmassa ja ainakin rinnassa tämänhetkisestä lumisateesta huolimatta. Kummasti kaupassa ei pysty ohittamaan kasviosastoa pysähtymättä. Viime päivinä mukaani tarttui ruukkutulppaaneja ja hortensia.

Tulppaanit olivat ostovaiheessa vielä aivan nupullaan. Huoneenlämmön ja aurinkoisen paikan seuraustako lie, että ne kasvoivat parissa päivässä aivan kohisten.

Ihana vaaleanpunainen tulppaanin kukinto.
 Hortensia oli heräteostokseksi melko kallis, mutta sen upea sininen sävy ei jättänyt mieltäni rauhaan, ennen kuin sijoitin sen ostoskoriini. Olihan se viimein kappale juuri tuota täydellistä sävyä!

Eikö olekin vastustamattoman värinen?
Vaaleansiniset ja vaaleanpunaiset kukat ovat suosikkejani ja haaveilenkin täyttäväni puutarhani pääosin niillä väreillä. Lisäksi olen ajatellut valkoista tuomaan keveyttä ja vaaleankeltaista tuomaan piristystä istutuksiin. Tummalehtiset kasvit saavat pitää huolen siitä, ettei puutarhastani tule liian vaaleansävyinen.


Istutin eilen muutaman kukkasipulin.

Istutin lukinliljaa ja perinteistä liljaa.
Lukinlilja on minulle aivan uusi tuttavuus, mutta sen hauska ulkomuoto sai minut innostumaan kokeilemaan sitä. Tavallisia liljoja olen kasvattanut ennenkin, mutta lajikkeena tuo 'Josephine' on myös uusi tuttavuus. Toivottavasti saan nämä kukkimaan!

Minä rupean nyt valmistautumaan viikonloppureissuun. Matkakohde on itselleni toistaiseksi salaisuus, mutta se paljastunee viimeistään perillä. Kotimaassa olisi kuitenkin tarkoitus pysytellä. Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Arvonta suoritettu!

Laitoin viime viikolla pystyyn arvonnan. Osallistumisaika päättyi hetki sitten ja voittajat on nyt arvottu. Päätin suorittaa arvonnan perinteiseen tapaan käsin.

Arvontakulho oli tietysti kukka-aiheinen.
Tyttäreni toimi onnettarena.
Jännitys tiivistyy..
Siemensetin 1 voitti Tinja Järvinen!
Siemensetin 2 voitti Tuulikki!
 Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Voittajiin on otettu yhteyttä myös henkilökohtaisesti.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Appelsiiniposset

Tänään oli tarkoitus istuttaa muutamia kukkasipuleita. Ystäväni flunssa tuli kuitenkin jälleen kylään ja olo on kuin jyrän alle jääneellä. Ärsyttää suuresti, sillä ehdin välillä olla vain pari päivää terveenä edellisen, kaksi viikkoa kestäneen flunssan jälkeen. Kukkasipuleiden istutus saa odottaa ainakin huomiseen, sillä nyt aion keskittyä löhöilyyn.

Flunssalääkkeeksi päätin valmistaa appelsiiniposseja. Resepti on napattu jostain vanhasta Pirkka- tai Yhteishyvä-lehdestä talteen.

Appelsiiniposset
5 dl kuohukermaa (itse käytin 4 dl)
1 dl sokeria
½ dl appelsiinimehua
½ dl sitruunamehua
1 appelsiinin kuori raastettuna

Aloita raastamalla appelsiinin kuori. Mittaa kerma ja sokeri kattilaan. Keitä 5 minuuttia koko ajan sekoittaen. Nosta kattila levyltä ja lisää joukkoon appelsiini- ja sitruunamehu sekä appelsiinin kuoriraaste. Jaa seos annosmaljoihin. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

Haastavinta possejen teossa on odottaa, että ne jähmettyvät. Minä en malttanut odottaa kuin kaksi tuntia, kun jo lankesin ottamaan ensimmäisen annoksen. Hyvää oli, vaikkakin melko löysää. Neljän tunnin jälkeen posset olivat jähmettyneet kunnolla vasta puoliväliin asti, joten suosittelen pitämään näitä jääkaapissa yön yli. Toki pienemmät annosmaljat saattaisivat myös nopeuttaa jähmettymistä. Itse käytin annosmaljoina tavallisia juomalaseja. Maku oli joka tapauksessa niin hyvä, että muistin ottaa kuvan vasta, kun viimeisestäkin annoksesta oli jo hieman maisteltu.

Kävin taas kerran Prismassa, sillä tyttäreni tarvitsi uudet kurarukkaset. Samalla tarttui mukaan ruukkutulppaani. Olihan flunssapäivään saatava piristystä.



 Valitsin pinkit tulppaanit, mutta niistä ei ollut kukkivaa eikä edes kunnolla nupulla olevaa versiota, joten kukintaa saa vielä odottaa jonkun tovin.


Kauppareissu ei ollut mitenkään erityisen nautinnollinen, sillä tyttäreni päätti heittäytyä useampaan otteeseen makaamaan keskelle käytävää. Itse olin siinä vaiheessa aivan poikki, joten lahjoin hänet käyttäytymään kunnolla ostamalla pussin tuoksuherneen siemeniä. Tai ehkä sekin oli enemmän palkinto äitille?

Loppupäivä onkin mennyt hunajalla maustettua teetä lipittäen. Vielä kun jaksaisi sulattaa pakkasesta vaikkapa rasiallisen viinimarjoja. Mitä keinoja teillä on flunssan taltutukseen?

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Meidän piha

Muutimme nykyiseen kotiimme viime marraskuussa, enkä tiedä tarkkaan, mitä kaikkea pihassamme kasvaa entisten asukkaiden jäljiltä. Toisaalta on jännittävää odotella, mitä kasveja kevään ja kesän mittaa putkahtaa esiin, mutta toisaalta olisi kiva päästä jo tekemään tarkempia pihasuunnitelmia.

Mieleeni juolahti kuitenkin kaivella esiin viime kesänä ottamani valokuvat. Kävimme nimittäin katsomassa nykyistä asuntoamme ensimmäisiä kertoja jo heinäkuussa, ja olin tuolloin ottanut ihan kiitettävästi kuvia sen pihasta.

Seinän vieressä on pieni laatoitettu alue.
Tekisi mieli samantien kaivaa oma puutarhapöytä ja -tuolit esiin ja asettua mukavasti pihalle iltapäiväteelle. Harmi vaan, että tällä hetkellä ulkona on vielä melkoinen kerros lunta. Vain ihan seinänvierestä maa on osittain tullut näkyviin. Tyydyn siis nauttimaan teeni toistaiseksi sisätiloissa ja haaveilemaan kesästä kirjastosta lainaamieni puutarhakirjojen avulla.
Pihan reunalla on luonnokiviä ja raparperipuska.

Pihan toisella reunalla kasvaa myös raparperia sekä herttavuorenkilpeä.
Raparperia ainakin riittää yllinkyllin omaan käyttöön. Sitä saan kyllä isäni kotipaikaltakin niin paljon kuin haluan, mutta onhan se kiva käydä nappaamassa tuoreet raparperit omalta pihalta juuri silloin kuin alkaa tehdä mieli raparperikiisseliä tai -piirakkaa. Ja jos sadesää yllättää kesken puutarhahommien, ei sadehattua tarvitse etsiä kaukaa!

Herttavuorenkilpi saa mahdollisesti lähtöpassit, sillä se ei ihan vastaa minun mielikuvaani keijukaispuutarhan kaipaamasta herkkyydestä. Kenties sille voisi kuitenkin löytyä paikka vanhempieni pihasta.
Seinän vieressä on pieni kukkapenkki.
Seinän vieressä kasvava kukkapenkki taitaa olla pihan ainoa varsinainen kukkapenkki. Veikkaisin, että pinkkikukkainen kasvi on syysleimu ja etualalla näyttäisi olevan jotain saniaista. Kasvista, jonka kukat ovat jo kuihtuneet, en osaa heittää edes villiä arvausta. Saattaa olla, että nämä kasvit vaihtaa vielä tulevaisuudessa paikkaansa, elleivät jopa joudu kokonaan poistumaan pihaltamme.

Talvellakin vihreyttä pihaan tuo tuija.
Jotenkin tuijat ja vastaavat eivät tunnu ihan minun jutulta. Olen enemmän perinteisten suomalaisten havupuiden kannattaja, mutta pieneen pihaan ei tietenkään mahdu jykevää mäntyä tai kuusta. Mielestäni pihassa on kuitenkin hyvä olla jotain ikivihreää niin silmänilona kuin suojapaikkana pikkulinnuillekin, joten eiköhän tämä tuija ole oikeutettu jatkamaan elämäänsä meidän pihassamme.

Tuijan takana on vielä jokin lehtipuu/-pensas.
Jos olen huono tunnistamaan perennoja ja kesäkukkia, niin vielä huonommin tunnen puita ja pensaita. Jokin tuossa tuijan takana kuitenkin kasvaa. Ehkä kesä, lehdet sekä mahdollinen kukinta auttaa aikanaan lajitunnistuksessa.
Enimmäkseen piha on nurmikkoa.

Pihassa on melko iso nurmikaistale, eli tilaa uusille istutuksille löytyy vielä. Toki osa alueesta saa jäädäkin nurmelle, jotta lapsilla on tilaa temmeltää.

Raparperin vieressä näyttää kasvavan pihlaja. Ehkä ensi syksynä tulee vihdoin kokeiltua pihlajanmarjahillon valmistusta. Joka vuosi haaveilen valmistavani sitä, mutta jostain syystä se on tähän asti jäänyt testaamatta.

Nyt taidan toteuttaa iltapäiväteesuunnitelmani ja viettää tovin jos toisenkin tiiviisti puutarhakirjojen parissa. Toivottasti niistä löytyy toteuttamiskelpoisia ideoita pieneen pihaamme!

Muistutan vielä arvonnasta, jossa sinulla on mahdollisuus voittaa hyötykasvien tai kukkien siemeniä.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Siemenet multaan

Olen jo pari kuukautta odottanut malttamattomana maaliskuuta. Nyt se on vihdoin täällä ja sehän tarkoittaa sitä, että pääsee kylvämään ensimmäiset siemenet! Jotkut pidemmän esikasvatusajan vaativat siemenet tulisi tosin kylvää jo helmikuussa, mutta sellaisia minulla ei tällä kertaa ole.

Tänä vuonna päätin olla ostamatta uusia siemeniä ja yllätin itsenikin pysymällä päätöksessäni. Ainoa poikkeus oli vihannesten siemenet. Niitä oli toki ostettava, sillä vanhat on jo käytetty loppuun eikä kesä ole mitään ilman kasvimaata.

Yleensä olen kylvänyt siemenet ihan tavalliseen mustaan multaan, mutta nyt päätin kokeilla kunnollisia kylvöön ja taimien kasvatukseen tarkoitettuja tuotteita. Innostuin niin, että ostin erikoismullan lisäksi perliittiä ja vermikuliittiä. Perliitin pitäisi parantaa kasvualusta ilmavuutta ja vermikuliitin vedenpidätyskykyä ja kuohkeutta. Jospa näillä eväillä saataisiin aikaan vahvat ja kauniit taimet, upea kukkaloisto ja suuri sato!

Mullaksi valikoitui Biolanin kylvö- ja taimimulla.
Vermikuliitti ja perliitti pääsivät kokeiluun.
Sekoitin aineksia suhteessa 20 % perliittiä, 20 % vermikuliittiä ja 60 % multaa. Tällaisen ohjeen sain Prismasta, josta hankin tuotteet. Netistä löysin hieman poikkeavia ohjeita, kuten 25 % perliittiä,
25 % vermikuliittiä ja 50 % multaa. Ohjeiden poikkeavuuksista päättelisin, ettei ainesten tarvitse olla ihan millintarkkaan mitattuja.

Tänä keväänä ensimmäisenä multaan pääsivät persilja 'Bravour', tsinnia, tiibetinkoirankieli, jaloakileija 'Mckana Giants', punapäivänkakkara, luomukukkakaali 'Snowball' ja tuoksuherne.

Suurimmaksi oskasi peitin siemenet samalla seoksella, johon ne kylvin, mutta jaloakileijan siemenet peitin puhtaalla vermikuliitillä, sillä niin kehotettiin siemenpussin kyljessä.

Jaloakileijan siemenet peitin vermikuliitillä ja sijoitin ohjeen mukaisesti kylvöksen jääkaappiin saamaan parin viikon kylmäkäsittelyn.
Tällainen joukko löytyi maaliskuussa kylvettäviä siemeniä.

Kylvin edellä mainittujen siemenien lisäksi 2-vuotiaan tyttäreni kanssa muutamia nopeasti kasvavia lajeja eli vihanneskrassia, ohraruohoa ja rairuohoa, jotta tyttäreni pääsisi mahdollisimman pian näkemään, kuinka hänen kylvämistään siemenistä alkaa muodostua pieniä versoja. Pikkuneiti oli innoissaan jo pelkästä kylvöhommasta ja kylvösten kastelusta. Kannattaa siis ehdottomasti ottaa perheen pienimmätkin mukaan kasvien kasvatuksen ihmeelliseen maailmaan.

Muutaman päivän päästä kylvöstä alkoi näkyviin ilmestyä ensimmäisiä pieniä taimenalkuja.

Hämmästyksekseni ensimmäisten joukossa iti kukkakaali.
En ole ennen kasvattanut kukkakaalia ja kuvittelin, että menisi pidempään, ennen kuin se rupeaisi itämään. Nyt odotan innolla, miten taimet kehittyvät ja pääsemmekö syksymmällä nauttimaan itsekasvatetuista kukkakaaleista.

Toinen ensimmäisenä itävistä lajeista oli vihanneskrassi.
Päivää myöhemmin itämisvuorossa oli ohraruoho.
Olemme nyt tyttäreni kanssa ihastelleet näitä tuoreita kasvinalkuja. Jotain taianomaista niissä on, sillä ainakin minua pienenpienet versot jaksavat ihmetyttää ja ihastuttaa keväästä toiseen. Ehkä niistä lopultakin tajuaa, että kevät on tosiaan jo tuloillaan ja aurinkoiset päivät, vihreä nurmi ja tuoksuvat kukat odottavat ihan nurkan takana.

Taimipöytä ja kukkalauta alkaa pikkuhiljaa täyttyä ruukuista.
Onneksi tilaa on kuitenkin vielä runsaasti tuleville kylvöksille. Seuraavat siemenet ja mukulat pääsevät tosin multaan vasta ensi kuussa. Aika kulunee kuitenkin nopeasti ensimmäisiä taimia hoitaessa ja tulevasta kesästä haaveillessa..

Lämpöisistä päivistä ja istutuspuuhista haaveillessani tilasin viherpeukaloilta hieman kaunistusta pihaan. Ensi kesänä meiltä löytyy siis ainakin mansikkaa, ruusuja, kurjenmiekkoja ja kurjenpolvia. Niistä lisää myöhemmin keväällä, kunhan tilaukseni saapuu perille!

Mikäli sinulla on vielä tilaa uusille kylvöille, niin käyhän osallistumassa siemenarvontaan.

torstai 9. maaliskuuta 2017

Mullanvaihtoviikot

Nyt on se aika vuodesta kun kannattaa harkita huonekasvien mullanvaihtoa. Suurin osa kasveista hyötyy vuosittaisesta mullanvaihdosta, mutta hitaammin kasvaville kasveille kuten kaktuksille riittää mullan vaihtaminen parin vuoden välein. Joskus riittää pelkkä pintamullan vaihtaminen.

Mullaksi valitsin Rainbow:n kukkamullan.

Minä päätin vaihtaa mullan pelkästään kahvipensaalle ja kääpiöbanaanille. Kastelin kasvit huolellisesti päivää ennen mullanvaihtoa. Samalla päätin erottaa kääpiöbanaanista tyviverson kasvamaan omaan ruukkuunsa.

Banaani oli kasvanut vinoon ja näytti melko rähjäiseltä ennen mullanvaihtoa.

Päätin siirtää banaanin hieman isompaan ruukkuun ja jättää tyviverson kasvamaan vanhaan ruukkuun. Kahvipensaskin olisi jo kaivannut isompaa ruukkua, mutta totesin, että loput isommat ruukkuni ovat aivan liian suuria. Uuden ruukunhan tulisi olla vain hieman aiempaa suurempi.

Mullanvaihdon yhteydessä leikkasin kuivuneet lehdet pois.
Pieni banaaninalku sai tilaa ympärilleen erotettuani sen pääversosta.
 
Olen aiemmin hieman karsastanut katteita niin avomaalla kuin ruukuissakin, mutta pikkuhiljaa olen alkanut lämmetä niille -ainakin ruukkujen osalta. Sain oikean älynväläyksen, kun keksin vihdoinkin käyttöä kauniille kiville, joita lapsena keräilin talteen. Niistähän saa täydellisen katteen! Omasta varastostani ei tosin löytynytkään riittävästi kiviä kaikkien ruukkujen kattamiseen, joten täytyy seuraavalla mummulareissulla tutkia kotipaikkani varastot.

Luonnonkivikatetta, vielä tosin sopisi jokunen pikkukivi joukkoon..
Banaani näyttää vuosihuollon jälkeen paljon paremmalta.
Muutostamme kärsinyt kahvi on jo alkanut osoittaa toipumisen merkkejä.

 Fiksuna ihmisenä luin kääpiöbanaanin ja kahvipensaan hoito-ohjeet netistä vasta mullanvaihdon jälkeen. Sieltä paljastui, että ainakin kahvin mullanvaihto tulisi tehdä huhtikuussa. Banaanin tyviversot tulisi puolestaan irrottaa vasta, kun ne ovat noin 50 cm korkeita. Toivottavasti en nyt aiheuttanut kasveilleni mitään katastrofeja, vaikka olinkin liian aikaisin liikenteessä.

Mitä tästä opimme? Ota asioista etukäteen selvää, niin vältyt kantapään kautta oppimiselta. Etsi myös kaikki tarvittavat välineet, kuten isommat ruukut, valmiiksi ja hanki tarvittaessa uusia. Lisäksi hommaa nopeuttaisi, jos omassa varastossa talven yli lojuneet ruukut olisi pessyt valmiiksi esimerkiksi jo syksyllä.. Taidankin ottaa seuraavaksi urakakseni ruukkujen pesun, jotta kylvö- ja istutushommat sujuisivat jatkossa jouhevammin!

Psst. Käyhän osallistumassa arvontaan, jaossa kaksi ihanaa siemensettiä.

Tämän ruusun myötä toivottelen kaikille mukavaa torstaita!

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Uusi blogi ja arvonta

Tahdon toivottaa hyvää naistenpäivää kaikille naisille tämän uuden blogin muodossa, jonka päätin vihdoin pitkän harkinnan jälkeen pistää pystyyn. Blogini keskittyy pääosin oman pienen pihan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Muutimme nykyiseen kotiimme alkutalvesta 2016, joten suunnitelmat ovat vielä aivan lapsenkengissä. Haaveissani on romanttinen piha, jossa voisi kuvitella pienten keijukaisten tanssivan kepein askelin.. Tule mukaan seuraamaan projektia!

Toisinaan blogissani poiketaan vanhempieni pihalla metsän keskellä hyötyviljelemässä sekä toteuttamassa helppohoitoisia kukkaistutuksia. Intohimoisena käsillä tekijänä julkaisen silloin tällöin myös toimiviksi toteamiani leivontareseptejä ja kerron ompeluprojekteistani.

Uuden blogin ja naistenpäivän kunniaksi ajattelin tähän loppuun pistää pystyyn arvonnan. Koska juhlaan on kaksi syytä, myös palkintoja on kaksi! Kylvökautta kun eletään, on palkintona tietenkin siemensetit.

1. palkintosetti
Tähän settiin kokosin muutaman hyötykasvisuosikkini. 
Settiin kuuluu silpoydinherne 'Kelvedon Wonder', sitruunamelissa ja ruohosipuli. 

2. palkintosetti
Tähän settiin kokosin punavioletin väriyhdistelmän helposti kasvatettavia kaunottaria.
Settiin kuuluu kelloköynnös, vaaleanpunainen tuoksuherne ja pionikukkainen kiinanasteri.

Osallistu arvontaan jättämällä kommentti. Jätäthän myös sähköpostiosoitteesi, jotta saan sinuun yhteyttä, mikäli arpaonni osuu kohdallesi. Kaikki ennen 15.3.2017 klo 10:00 lähetetyt kommentit osallistuvat arvontaan. Voittaja arvotaan samana päivänä.
Onnea arvontaan!